Syyskelejä

Jotenkin niin nautin kun on tullut syksy ja ilma on raikas ja hyvä hengittää. Toki saisi aaamuisin olla hitusen lämpimämpää kun pikkuhoususillani kiikutan hätää kärsiviä mammakoiria aamutarpeilleen, niillä kun on niin kiire etten ehdi edes pukemaan 🙂

Syksy on lähtenyt mukavasti käyntiin sen jälkeen kun viimeisimmät kuolematapaukset jäi taakse, toivottavasti ei enempiä enää tule tälle vuodelle. Näiden kuuleminen ja läpieläminen on niin kovin raskasta. Krista hoitaa edelleen pentunsa hienosti ja pennut kasvavat mukavasti, edessä on opettelu syömään oikeaa ruokaa maidon sijaan ja parin viikon päästä siirtyminen olohuoneeseen seuraamaan maailman menoa. Vielä saavat hetkisen nauttia makuuhuoneen rauhasta.

mollys

Mollykin synnytti hienosti kotona viime lauantaina puoliltapäivin. Kaksi ihanaa tyttöpentua oli tuloksena. Mollykin hoitaa pentunsa esimerkillisesti ja miksei hoitaisi kun on pentuja ollut aikaisemminkin. Nämä ovat Mollyn viimeiset ja Molly jää eläkkeelle tämän jälkeen. Pentujen isä on ihana ja suloinen oma kasvattimme Candyman 🙂

Mollyn pennuilla on kaikki edellytykset tulla ihaniksi kaveriksi ja voisivat pärjätä näyttelyissäkin tai muissa haraastuksissa. Sama pätee Kristan pentuihin. Kuten tavallista päätimme että tällä kertaa menee kaikki pennut myyntiin, mutta kun niiden kehitystä ja kasvua seuraa niin kummasti alkaa taas kihelmöidä ja tehdä mieli jättää tyttö kummastakin pentueesta kotiin 🙂

Sparallan, neiti apinapinseri, astutettiin taannoin Kokkolan agility apinalla, Mankilla, ja kovin on Sprallankin kantavana joten loppukuusta saamme toivottavasti pitkästä aikaa myös apinapentueen. Näistä on odotettavissa oikeita temppukoiria, isä kisaa agilityssä huipulla ja emo keksii temppuja kotona 🙂

Neulepuolella pukkaa sukkatilausta taas kun talvi lähestyy. Harmittaa vaan kun aikaa on vähän neulomiseen, työt ja muut haittaavat hyvää harrastusta 🙂

Maanantaina en ehtinyt tarttua puikkoihin lainkaan, töissä normaali työpäivän, sen päälle palkkaryhmän kokous Teerijärvellä, sen jälkeen kunnanhallituksen kokous ja päätteeksi vielä illallinen eroavan kunnanjohtajan kunniaksi. Yötä myöten kotiin… Ja eilen piti töiden jälkeen käydä Muschin tehtaalla Pietarsaaressa hakemassa lihakuorma, viimeistä pakettia jo vietiin eilisiin sapuskoihin. Seitsemän laatikkoa lihaa riittänee taas hetkeksi 🙂

Illalla tosin isäntäkin jo sanoi että istu nyt hetkeksi neulomaan kun ehdit, liekö vieroitusoireet häirinneet liikaa 😀

Zandra on sopeutunut englannin elämään, Martinilla jatkuu työt. John porskuttaa kuten ennenkin. Onneksi omat työt kunnana talouspäällikön viransijaisena loppuvat joulukuussa, budjetti ensi vuodelle pitäisi saada kasattua ja hyväksyttyä ennen sitä ettei jää keskeneräistä työtä äitiyslomalta palaavalle 🙂

Koirien kanssa sujuu arki muuten hyvin, ei ole ollut oikeastaan mitään erikoista käynnissä kotona. Mantalla alkaa välillä lonkan kasvain vaivata, painaa peräsuolta ja suuremman aterian jälkeen on ulostaminen välillä vaikeaa. Tasaisesti kun mennään niin vielä pärjätään vaikka muori onkin jo 14,5 vuotias. Mimmi saa Trocoxilin lisäksi nyt uuden merkkistä nivellisää ja tuntuu että tämän muorin kunto vaan paranee vaikka synkältä vielä keväällä näytti liikkumisen suhteen.

Kun nyt vielä pennuille löytyisi loistavat kodin pikkuhiljaa niin elämä alkaa olla kohdillaan, ei voi suurempia valitella 🙂

 

Mainokset
Kategoria(t): Uncategorized. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s