Krakova 21-25.11.2009

Nyt on reissut reissattu ja Puolan Krakova katsastettu :o)

Matka oli aivan ihana. Mennessä jouduimme jostain syystä LOT:illa ykkösluokkaan ja täytyy myöntää etten ole ennen lentokoneessa kokenut että takki laitetaan henkarille roikkumaan, käytössä on pöytäliinat, normaali metalliset aterimet ja porsliinilautaset, puhumattakaan että ruoka oli oikeasti hyvää :o)

Kiersimme Puolassa muutaman kierroksen Varsovan yllä, mutta sankka sumu esti laskeutumisen ja saimmekin suoran lennon Krakovaan jonne pääsimme yli tunnin odotettua aikaisemmin, kun ei tullutkaan koneenvaihtoa.

Kazimierz I

Krakova oli positiivinen yllätys. Ihana vanha kaupunki jossa paljon puistoja ja vanhoja rakennuksia. Hotellimme sijaitsi Kazimierzin juutalaisessa kaupunginosassa, joka on kuuluisa siitä että siellä kuvattiin elokuva ”Schindlerin lista”.

Kaduilla uskalsi hyvin vaellella, vaikkain 24 h alkoholiliikkeiden lähistöllä liikuskeli laitapuolen kulkijoita. Mutta heistä jokunen saattoi kysellä rahaa, mutta perääntyivät anteeksi pyydellen kun huomasivat meidän olevan ulkomaalaisia. Liekö sitten sillä asian kanssa tekemistä että liikkeellä oli turkasen paljon poliiseja…

Wieliczka

Ainoana päivänä jolloin sataa tihutti hieman siirryimme maan alle. Kävimme 135 metrin syvyydessä Wieliczkan suolakaivoksella. Paikka oli tosi upea, mutta sitä ei voi suositella liikuntarajoitteisille, portaita riitti ja muutekin matkaa tehtiin milloin alas- ja milloin ylöspäin. Kaivoksen työntekijät olivat aikojen saatossa kaivertaneet jos minkälaisia katerdraaleja ja kammioita. Kaikki oli suolasta: alttarit, seinät, lattialaatat, penkit, taulut ja jopa kristallikruunut!

Myös Paavi oli ikuistettuna suolaan

Alueelta kotoisin oleva Paavi John Paul II oli saanut itsestään kuvan suolasta. Myös mm. Copernicus löytyi suolaan veistettynä samoin kuin vaikka kuinka moni muu kuuluisa Puolalainen. Myös tarina prinsessa Kingasta oli ikuistettuna. Unkarista kotoisin oleva prinsessa halusi tuoda hyvinvointia uudelle kotimaalleen naidessaan Puolalaisen prinssin ja koska suola siihen aikaan oli kultaakin arvokkaampaa niin hän toivoi löytävänsä suolakaivoiksen. Unkarissa hän heitti suolakaivokseen kihlasormuksensa ja Wieliczkasta sormuksen löysi kaivomies ja antoi prinsessalle. Menestyvä suokakaivos perustettiin. Ja prinsessa Kingasta tuli tietysti kaivoksen suojelupyhimys.

Vastaantulijoista joidenkin ulkonäkö oli hieman merkillinen…

Krakovalaiset olivat puheliaita ja ystävällisiä ihmisiä, palvelualttiutta riitti, mutta päälle ei tungettu. Positiivista huomata että ”ei” riitti jos jotain ei halunnut, muutamassa muussa lomakohteessa kun on saanut kokea melkoista hyökkäävyyttä torikauppiailta ja turistirysistä.

Ja tavaraa riitti. Lopulta iski runsaudenpula eikä enää osannut ihailla kaikkea saatikka katsella mitä ostaisi tuliaisiksi kotiinjääneille…

St. Mary’s Church

Kaupungin keskustorilla oli aina tapahtumaa. Oli pantomiiniesitystä, saippuakuplaukkoa ja vossikka-ajelua ja vaikka mitä muuta. Torin laidalta löytyi myös kahviloita ja ravintoloita joka makuun, joka ateria nautittiin eri paikassa ja moni paikka jäi silti kokeilematta :O)

Puolalaiseen tapaan lähes jokaiseen annokseen kuului hapankaali, jonka makuun en ainakaan itse oikein ole tykästynyt. Muuten ruoka oli tosi hyvää ja sopivasti maustettua!

Dzok-koiran muistomerkki

Koiraihmisenä tietysti pisti silmään miten paljon erirotuisia (ja muutama sekarotuinen) koiria kaupungissa liikkui, kaikki kiiltävinä ja hyvinhoidettuina. Muotia näytti olevan pitää koiralla punaista huivia kaulassa. Koira oli kiiltävä ja hyvinvoivan näköinen vaikka aina ei omistajasta voinutkaan sanoa samaa. Koirat saivat olla irti kaupungin lukuisissa puistoissa, eikä riitoja ja yhteenottoja näkynyt. Vahingon sattuessa oli omistaja heti poimimassa jätökset pussiin ja roskikseen, ei puhettakaan että omistaja olisi muka katsonut toiseen suntaan eikä ”huomannut” läjän ilmestymistä!

Eräässä puistossa löytyi myös koirapatsas, joka oli pystytetty koiran uskollisuutta kuvaamaan. Dzok-koiran isäntä sai sairaskohtauksen ja kuoli puistossa ja Dzok istui joka päivä kahden vuoden ajan samalla paikalla odottamassa että isäntä palaisi…

Kiitokset:

Juha matkan ideoinnista, Marko matkan toteuttamisesta, Marje kotimiesten silmällä pitämisestä sekä Zandra ja Martin koirien ja kodin hoidosta!

Mainokset
Kategoria(t): Luokittelematon. Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Yksi vastaus artikkeliin: Krakova 21-25.11.2009

  1. Kati sanoo:

    On kyllä hienoja kuvia, joskus kun pääsisi käymään.
    Muistelen, että tuosta parivaljakon elosta olisi tehty elokuva. Tuli joskus aikoinaan telkkarista. Ainakin siinä meni juuri saman kaavan mukaan tarina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s